Myrskytuhojen raivausta

Tänään oli töistä vapaapäivä. Käytiin iskän kanssa vähän siistimässä myrskytuhoja tontilla. Kävin Jussilta lainaamassa tarpeelliset varusteet eli moottorisahan, metsurinhousut, metsurinkypärä, kirveen ja metsurinsaappaat.

Kun pääsin tontille oli iskä jo intoa puhkuen oksimassa ensimäisen männyn runkoa. Homma sujuikin paljon nopeammin, mitä ajattelin. Olin jo ihan varma, että saa koko päivän väännellä niitä puita poikki. Mutta eihän siihen nyt mennytkään kuin joku tunti. Eikä edes menetetty käsiä tai jalkoja, eikä jääty runkojen alle. Ihan positiivinen yllätys. Kaadettiin samalla yksi kenossa ollut mänty. Nyt tuohon etupihalle (mihin varta vasten jätettiin tuo viiden männyn ryhmä) jäi enää 2 mäntyä. Ja toinen niistäkin on jonkin verran vinossa. Saa nähdä tuleeko se sitten seuraavassa myrskyssä alas 🙂

Kasailin myös suurimmat oksat kasalle jos ne saisi vaikka metsäkoneella siirrettyä kätevästi. Laitoin myös luonnoneristettä vähän pienpuhdistamon päälle. Jos se estäisi sen jäätymisen. Puhdistamossa on jonkin verran vettä ja olen melko varma, että se jäätyy kun puhdistamoa ei käytetä talvisin. Jos nämä auttaisi edes vähäsen!

Kävin myös konttailemassa pressujen alla. Laatta on pääosin kuiva, mutta tiettyihin kohtiin pääsee valumaan vähän vettä. Ja siellä näytti muutenkin ihan hyvältä. On muuten melko homma kontata betonilaatalla tuo talo päästä päähän ja takaisin 🙂

-J

Eristettä puhdistamon päällä!

Myrskyn satoa

Näyttää siltä, että osui se tuuli meidänkin tontille. Muutama puu tuli tuulen mukana alas. Me ajateltiinkin jo syksymmällä, että ensimmäiset talvimyräkät varmaan kaataa puita, kun tehtiin kuitenkin aika iso aukko tähän. No hyvä, ettei kaatunut ”talon” päälle vaan tänne alapihalle ja tielle.

-J

Mikkokin pääsi kuvaan!

Tunnelmia tontilta

Kävin tänään tontilla. Yksi mänty näyttää vetävän viimeisiään. Ottanut varmaan osumaa jossain näistä syysmyrskyissä. Muuten näytti, että kaikki pressut on paikoillaan ja perustukset voi hyvin 🙂

-J

Epämääräistä höpinää

Joulu lähestyy kovaa vauhtia. Tänään sain töistä joululahjaksi raksallekin sopivat turvakengät! Tosi hyvä juttu, olenkin lenkkareissa yrittänyt nauloja väistellä tähän asti.

Ne on (ehkä) tällaiset:

Sievin turvajalkine (www.sievi.com)

Linkki kuvaan

-J

Autotallin pohjakuvat

Meille tulee myös autotalli. En ole muistanut laittaa sen pohjakuvia tuonne ”talomme” -sivulle ollenkaan. Autotallin suunnitteleminen oli kuitenkin melko kinkkistä (eli ei poikennut talon suunnittelusta). Todella vaikea hahmottaa, mitä sitä loppujen lopuksi tarvitsee.

Ihan alkujaan olin ihan varma, että meille ei autotallia tule. Autokatos ajaisi asian kyllä,  pääasia ettei tarvi raapata aamuisin ikkunoita. Autotallia kohtaan ennakkoluulot on melko kovat – hyvin harvalla varastoidaan oikeasti autoa autotallissa. Vanhemmillanikin on kahden auton talli, jossa ei ole tilaa edes mopolle.

No hetken tuumailtuani asiaa tulinkin siihen johtopäätökseen, että talli on hyvä. Kohta taas olin katoksen kannalla. En oikein osannut päättää kumman haluaisin, niin päädyttiin kompromissiin, eli yhdistelmä. Pyydettiin Kannustalon arkkitehtiä piirtämään meille talli + katos -yhdistelmän.

Noh, sitten meidän vastaava totesi, että meillähän tota lääniä riittää ja tallia harvoin tulee käytettyä.. Sitten jahkailtiin lisää, että olisiko katos sittenkin paremi. Aikamme väännettyä lisättiin sitten katoksen kokoa, että mahtuu kaksi autoa. Vastaavan vika! En kyllä edelleenkään tiedä, tulenko kertaakaan käyttämään tallia. No ehkä sinne voisi varastoida biljardipöydän tai vaikka kesäauton..

Ajatus on tehdä talli pitkästä. Kunhan ensin naputtelee talon valmiiksi. Ohessa on tallin kuvat. Ei niissä kai mitään ihmeellistä tai mullistavaa ole. Kaksi katospaikkaa, talli ja hieman varastotilaa. Eristetään seinät, että voi halutessaan pitää lämpöä tallissa. Talli on talosta kyllä niin kaukana, että maalämpöä ei pääse hyödyntämään – olisi pitänyt kaivaa todella pitkä kanaali sitä varten. Eli tänne tulee sähköllä toimiva lattialämmitys, sitten joskus.

Maatyöt autotallin osalta on tehty ja toista kymmentä kuormaa mursketta ajettu pohjalle. Vesi tulee ja sähkö. Ajatus on laittaa pääsähkökeskus mittareineen katokseen (paikallinen sähköyhtiö suosittelee asennusta ulkoseinään ja talon seinään en tuota kyllä halua). Pitää sitten taloon tehdä erillinen ryhmäkeskus.

-J

Ajatuksia takasta

Meillehän tulee taloon takka. Tämä oli aivan itsestäänselvyys – pitäähän nyt omakotitalossa takka olla. Vaikka ei käyttäisi! No tähän asti kaikki hyvin – takka tulee ja se sijoitetaan keskelle taloa. Takkaa varten perustussuunnitelmassa tehtiin erillinen antura keskelle taloa. Me jopa hieman laajennettiin noita takan perustuksia ja nyt laatan alla taitaa olla joku reilun kuution kokoinen betonimöykky täynnä rautaa. Eipähän pitäisi takan vajota ainakaan maan alle.

Ensimmäinen ongelma takan valinnassa on, että mihin sitä käyttää. Tunnelman luomiseen takka on erinomainen, mutta ehkä vähän kalliihko sisustuselementti. Eli jotain  hyötyä lämmityksessäkin siitä saisi olla. Nykyisessä asunnossamme lämmitämme takkaa noin joka toinen päivä. Eli takassa pitää olla sen verran kokoa, että sillä saa jotain hyötyä aikaiseksi. Vaikka maalämmöllä lämmittäminen pitäisi olla edullista ja helppoa niin ei kai siitä mitään haittaakaan ole, jos takassa tulta loimuttaa. Ja maallahan pitää varautua sähkökatkoksiin, niin hätätapauksessa pitää pystyä jotain peruslämpöä ylläpitää pelkällä takallakin.

No tähän asti kaikki selvää – takka, ja saa olla varaava malli, ihan kookaskin. Sitten homma meneekin monimutkaiseksi. Meidän takkahan on suunniteltu kulmaan, joten se karsii monia vaihtoehtoja pois. Entäs, miten se leivinuuni? Meillähän ei ole tilaa kahdelle erillisille uunille. Ja jos maalla asutaan niin pitäähän sitä torpassa leivinuuni olla! Jos vaikka joskus innostuu kokkailemaan leivinuunissa vaikka.. karjalanpiirakoita, tai leipää! (ainakin kirjoittajan kannalta melko epätodennäköinen skenaario). No onkohan takkaleivinuuni-yhdistelmistä mihinkään? Niitäkin on erilaisia. Toisissa leivinuuneissa pidetään tulta ja toisessa voi vaan hauduttaa. Eikös leivinuunin idea ole juuri se maku? Eli kai siinä tuliakin pitäisi pystyä pitämään. Muutenhan se on vaan puulla toimiva sähköuuni.

Takan materiaali on yksi suuri kysymysmerkki. Toiset on vannoutuneita vuolukivi-faneja ja toiset pitää tiilistä muurattua ylivertaisena.

http://www.tulikivi.fi - KTLU2037/91

Kuvan linkki 

Ota näistä nyt selvää, vuolukivi ilmeisesti vaatii pienemmän tilan painoonsa nähden. Eli jos on kaksi ulkomitoiltaan saman kokoista takkaa niin vuolukivi varaa paremmin. Internetin ihmeellisestä maailmasta kun yrittää etsiä mielipiteitä asiasta, niin menee vaan entistä enemmän sekaisin. Toisten mielestä vuolukivi on haurasta ja kestää vaan muutaman hassun vuoden ja toiset sanoo tiilestä samaa. En oikein tiedä haluanko vuolukivistä, ehkä hieman hautakiveä muistuttavaa, takkasysteemiä olkkarin nurkkaan – vaikka olenkin vuolukiven vannoutunut fani. Eihän tuo esimerkkikuvan tulikiven takka pahan näköinen kyllä ole, mutta onko se silti vähän synkkä?

http://www.tulikivi.fi - Susanna

Kuvan linkki

Toinen vaihtoehto takkamateriaalille on tietysti tiili. Vuolukiveen verrattuna tiili ilmeisesti sitten taas luovuttaa lämpöä hitaammin ja tasaisemmin. Ja on halvempi. Tiilen voi pinnoittaa sitten millä haluaa. Voi olla kaakelipintaista, rapattua tai tiilipintaista. Jotenkin mikään näistä ei oikein säväytä.

http://www.tiileri.fi - Titta

Kuvan linkki

Vuolukivi on siis jollain tapaa synkkä. Tiilipintaisista en oikein tiedä ja en juurikaan tykkää rapatuista takoistakaan, enkä kaakelista.

Eli ehkä tähän taloon pitää tehdä takka puusta!

-J

Valoa elämään, mutta miten?

Nyt olisi syksyn urakka tehty ja pitäisi alkaa suunnittelemaan ensi vuoden tapahtumia. Jos edellisen kahden kuukauden toimia suunniteltiin viisi kuukautta niin kuinka kauan menee lopputalon suunnitteluun aikaan? Kuitenkin sanoisin että suosittelen rakennusurakan jakamista kahdelle vuodelle. Tämä sopi ainakin meille, jotka käymme normaalisti töissä eikä vapaa-aikaa hirveästi ole. Nyt vaan pitäisi käyttää aika hyväksi suunnitteluun. Kokemattomana on vaan vaikea tietää mitä tarkalleen pitäisi miettiä. Toiseksi ainakin minun on välillä vaikea suhtautua esim. kaakeleiden valintaan ja lattiapinnan miettimiseen kun mitään konkreettista ei vielä ole pystyssä.

Ensimmäisenä pitäisi varmasti miettiä sähköjä. Meiltä ei vielä tällä hetkellä löydy sähkösuunnittelijaa. Ensimmäinen ongelma, mistä löytyy hyvä suunnittelija? Ja mitä ennen suunnitelman tekoa on mietittävä, apuva!!

Sähkösuunnitelma merkitsee myös valoa taloon, joten siis olisi syytä pureutua aiheeseen kuten valaistuksen suunnitteluun. Ilmeisesti on olemassa valaistussuunnittelijoita, mutta mistä semmoisen löytää? Myös ulkovalojen paikka mietityttää, mutta miten tässä vaiheessa osaa sanoa mihin kaapelia vedetään kun piha on minkä näköinen nyt on. Pitäisi olla visio sisääntulosta ja rappusten paikasta ja mitä takapihalle tulee ja minne haluan laittaa jouluvalot (ulkovalot ja jouluvalot ovat must koska maallahan ei ole mitään katuvaloja)

Taidan tästä painua pistorasioita miettimään, kunhan ensin leivon uuden porkkanapiirakan huomenna juhlittaville synttäreille 🙂

-Helena

 

 

Hyvää itsenäisyyspäivää!

Vielä ei ihan lippua pääse salkoon vetämään (ei meille kyllä salkoa tulekaan), mutta hyvät itsenäisyyspäivät kaikille! Meillä vietetään itsenäisyyspäivää Helenan tekemän porkkanakakun voimalla! 🙂

-J

Pihasuunnittelua

Käytiin eilen Elisalla ja Villellä! Elisa on rautaisena ammattilaisena lupautunut auttamaan meitä pihasuunnitelman teossa. Huippujuttu, kun meillä vähän tuo kokonaisuuden hahmottuminen ontuu. Melkein jo olin kallistunut Rainon neuvoihin: ”Kaikki puut vaan nurin ja asfaltiksi”! 🙂 Olisipa ainakin helppohoitoinen tontti. Soveltuisi maalaismaisemaakin oikein luontevasti.

Helena on kyllä päävastuussa pihasuunnittelusta. Villen kanssa kyllä ideoitiin jo, että meille sopisi karppilampi.. tai parituhatta vuotta vanha mammuttipetäjä (vai mikähän se puulaji nyt olikaan). Helppoja ideoita toteuttaa. No ehkä on vähän perinteisemmällä tavalla edettävä. Meillä on kuitenkin aika iso tontti niin on tosi vaikeaa hahmottaa, että minne haluaisi mitäkin. Kuitenkin osa pitää jättää luonnontilaan, kun muuten se koko pointti vähän menee metsäisestä maisemasta. Ja sitten kun meillä on kaivettu niin paljon kiviä ja maata ylös niin voisi jo vähän suunnitella, että mihin niitä piilottaa ja niin edelleen. Luonnollisesti jos piha-aluetta pengertäisi ja tasottaisi, niin saisi piilotettua ylimääräistä maata. Mutta katsotaan nyt.

Mutta nyt meillä on jokunen kirja ja lehti, mistä voi yrittää jotain ideoita repiä. (Ja mikä tärkeintä, mä sain parin sarjan boxit ja Avatarin blurayn lainaan! Jessss). Ei muuta kun pihaa suunnittelemaan.

Vinkkejä ja ideoita otetaan vastaan!

-J

Asuntolainan viitekoron valinta

Suurin osa rakentajista joutuu ottamaan jonkin verran lainaa asunnon rakentamista varten. Lainamäärät tietysti vaihtelee 0 prosentin rahoituksesta aina lähes 100 prosenttiin asti. Mekin joudutaan ottamaan euro tai kaksi lainaa pankilta taloa varten. Ihan rehellisesti sanoen minusta saatiin liian helpolla lainaa. Jos tämä asenne on kaikissa pankeissa kaikille asiakkaille, niin uskon, että kohta on edessä uusi pankkikriisi. Ja ei ihme, että olemme melko velkainen kansa.

Asuntolainoissa on oikeastaan kolme tärkeää osa-aluetta: viitekorko, marginaali ja muut kulut. Marginaali on jokaisen itsensä käsissä ja riippuu kilpailutuksen lisäksi paljon myös yleisestä taloustilanteesta. Isoimmilla korkotasoilla pankit on ilmeisesti hieman halukkaampia tulemaan vastaan marginaalitarjouksissa. Marginaali on jollain tavalla helppo ymmärrettävä, mutta minulle oli vaikea päättää mihin viitekorkoon lainansa haluaa sitoa. Yleisimmin tietysti valitaan joko 3, 6 tai 12 kuukauden euriborkorko tai vaihtoehtoisesti pankkien tarjoama prime-korko. Lyhyempiin viitekorkoihin sidotut on normaalisti hieman edullisempia, mutta jos talous sakkaa niin ne nousee nopeammin kuin pidemmän viitekorot. Pankin prime korke ei huvittanut, mutta kumpi sitten on parempi – 12kk vai 3kk?

Tutkiskelin asiaa hieman ja huomasin, että Suomen pankki (http://www.suomenpankki.fi) ylläpitää viitekoroista hyvää tilastoa. Oheisessa kuvassa on kuvattu Euribor-korkojen kehitys vuodesta 1999 tähän päivään. Realistiset vaihtoehdot on oikeastaan 3kk ja 12kk, kun ainakaan meille ei 1kk viitekorkoa mielellään tarjottu. Tällä ajanjaksolla 12kk viitekorko oli 34 kuukautena alempi verratuna 3kk viitekorkoon. Yhteensä kuukausia on 155 tässä ajanjaksossa. Eli loppuina kuukausina 12kk oli kalliimpi. Tosin asiahan ei ihan näin mustavalkoinen ole. Se, että valitsee 12kk koron tarkoittaa, että korkotaso tarkistetaan vuoden välein. Tällöin korko ei joka kuukausi muutu, vaan se kiinnitetään vuodeksi eteenpäin. Näin tämä korko voi olla vuoden aikana halvempi kuin 3kk euribor.

Lähde - Suomen pankki

Havainnollistin itselleni asiaa skenaariolla. Jos vuoden 1999 alussa olisi ottanut 3kk euriborin vs 12kk euribor. Tällöin korkokehitys henkilöllä olisi näyttänyt tältä (hienosti modasin oikealta vasemmalle etenevän käppyrän, enkä jaksanut oikoa):Laskin, että paljonko 10 000 euron lainalla pelkät korkomenot olisi kummallakin skenaariolla. Eli lainaa ei lyhennettäisi ollenkaan. Kolmen kuukauden euriborin korkomenot olivat 3 699 euroa ja 12kk verrokki 3 897 euroa. Eli lyhyt viitekorko oli tässä skenaariossa halvempi.

Eli mitä tästä opimme. Saman mitä aikaisemmin jo toitotin. Kasvaviin korkoihin kannattaa olla pitkä viitekorko ja laskeviin/vakaana pysyviin lyhyt. Jotkut pankit mahdollistavat myös maksua vastaan viitekoron vaihdon lennossa. Siinä jokaiselle sijoittajalla hyvä vinkki, ei muuta kun viitekorolla leikkimään!

Pahoittelut tylsästä kirjoituksesta, mutta minua itseäni kiinnostaa tämmöiset asiat 🙂 Ja me tosiaan päädyttiin lyhyeen korkoon! (ja ps, tsekkasin myös primet ja siltikin 3kk pesee ne!)

-J