Entistä sekaisemmin ilmastointieristeistä

Soittelin tässä viikolla myös Parocille ja Isoverille ilmastoinnin eristämisestä. Eipä olisi kannattanut, kun heilläkin tuntui olevan eriävät mielipiteet. (aikaisempi dilemma löytyy täältä)

Parocin asiantuntija sanoi, että alumiinivilla on lähinnä näköseikka – ei kuulemma rakenteellisesti mitään merkitystä. Puhallusvillan sekaan hän jopa suositteli, että ei käyttäisi alumiinivillaa ollenkaan, että puhallusvilla tarttuu paremmin putken pintaan. Alumiinin päältä kuulemma luisuu aikaa myöten pois. Jotenkin tämä viesti on hieman ristiriidassa Parocin omaan tuotevalikoimaan, sillä he myyvät pääosin alumiinivuorattuja teknisiä eristeitä ilmastoinnin eristämiseen. Kummallista? Asiantuntijan mielestä alumiinieristeessä on vaarana se, että jos ilmastointi vuotaa jostain kohtaa, kondensoituu vesi alumiinipinnan sisäpuolelle. Eli hänen mielestään siitä on jopa haittaa.

Isoverilta taas olivat ehdottomasti sitä mieltä, että alumiininen höyrynsulku pitää olla. Se estää kosteuden kosteuden pääsemisen putkelle ja tämän takia putki ei kondensoi?! No en ihan teknisissä kysymyksissä pysynyt perässä. Kumpa en olisi soitellut ollenkaan. Meni vaan enemmän sekaisin! Tulin nyt siihen lopputulemaan, että pidättäydyn alkuperäisessä suunnitelmassa. Verkkovillaa pohjalle, alumiinia päälle.

Olen vahvasti sitä mieltä, että jos ilmastoinnin eristämisen tekee rakkaudella ja lämmöllä, niin se toimii myös teknisesti 🙂

-J

Mainokset

Kattoturvaa ja ilmastointia, osa 2

Viikonlopun aiheena on vaihteeksi ollut katto, kattoturvat ja ilmastointi. Lauantaina sää ajoi meidät sisähommiin, kun vettä sateli aika runsaan oloisesti. Helena kasaili meille seinätikkaita ja minä auttelin Lauria ilmastointivedoissa. Saatiin ne viikonlopun aikana melko hyvään malliin. Enää puuttuu se teknisen tilan osuus, mihin tulee putkea – paljon! Nyt on kokonaisuudessaan putkea enemmän kuin avaruusaluksessa. Sitä menee ristiin, rastiin ja ylösalas ja sinne tänne. Koko ajan saa olla väistelemässä kattotuolia, tukilautoja tai muita vastaavia. Laurilla varmaan kävi jo monta kertaa mielessä ottaa moottorisaha ja tehdä vähän putkille tilaa.

Ilmastointiputkien vetoja

Saunan alaslasku aiheuttaa vähän hämmennystä, että miten se tuuletus sieltä hoidetaan kun suunnitelmissa ei ainakaan mitään siitä mainita. Kannustalon leikkauskuvissa kuitenkin mainitaan, että tuuletus alaslaskussa hoidetaan mielellään koneellisesti. Pitää huomenna kilauttaa suunnittelijalle jos asiaan saisi jotain selkoa. Tehtiin nyt Laurin kanssa sinne varaus jopa omalle poistokanavalle, mutta se voi olla vähän äkäinen moiseen tarkoitukseen. Pitää katsoa.

Saunan alaslaskun ilmastointikanavat

Odotan innolla sitä eristeen laittoa. Noin 100 metriä putkea ja kahteen kertaan eristys. LVI-vastaavakin vastaili omaan ihmettelyyni siitä villan materiaalista. Hänen mielestään pohjalle verkkovillaa ja päälle alumiinivillaa. Eli näillä mennään! Laskeskelin myös alustavasti menekkejä niille ja sitähän menee melko runsasti.

Tänään päästiin jo katollekin. Jatkettiin takalappeen tekemistä ja saatiin se ihan hyvälle mallille. Helena totesi jo, että sehän alkaa näyttää jo katolta. Siellä on nyt noin 14,5 metriä kattosiltaa paikallaan ja iso lape on muutamaa riviä lukuunottamatta valmis. Vielä kattolyhdyn toinen puolin niin jo vain olisi komian näköistä! Jussi sai askarreltua jiiritkin aivan vimosen päälle. Etsiskelin perjantaina kunnollista kiviliimaa ja onnistuin jonkin löytämäänkin. Aika vaan näyttää, että miten mahtaa jiireissä olevat pienemmät palaset pysyä kiinni. Vaikka kuinka koittaa, niin väkisinkin tulee palasia, joita ei voi naulata ollenkaan, vaan joutuu liimaamaan.

-J

Kattoturvaa ja ilmastointia

Eilen saatiin kattoturvat talolle. Iskä kävi ne varta vasten tehtaalta hakemassa. Päädyin loppujen lopuksi kattoturvissa Orimattilasta tulevaan Orimaan. Toivottavasti kestää. Lumiesteet on nyt jo paikallaan ja itse olen yrittänyt taikoa noita kattosiltoja oikeille paikoille. Sitten olisi vielä seinätikkaat ja lapetikkaat jäljellä. Pikkuisen on myös tiilien ladonnassa päästy eteenpäin ja pikkuhiljaa se katto valmistuu. Jos vaikka viikonloppuna saisi jo kunnolla sitä eteenpäin. Iskä sai nikkaroitua toisen jiiripellin meille, joten nyt pitäisi olla osat kasassa koko kattoa varten.

Laurikin on tässä vapaaviikollaan ahkeroinut meille ilmastointiputkia. Hyvin se homma sujuu kun tietää mitä tekee. Itsellä olisi kestänyt varmaan pari vuosikymmentä, että olisin ne putket saanut jollain tavalla peräkkäin. Tilasin myös netistä vähän myös lisää äänenvaimentimia putkiin. Nyt tulee kokonaisuudessaan seitsemän äänenvaimenninta, toivottavasti riittää!

Mitenhän nuo putket pitäisi oikeaoppisesti eristää? Olen kuullut (tästäkin) useita eri vaihtoehtoa, joista jokainen on oikea. Putket tulee meillä pääosin puhallusvillan sekaan, eikä ole tarkoitus ilmanvaihdon kautta tulevaa jäähdytystä hommata. Suunnitelmassa on 10 cm eristys alumiinivillalla. Kuitenkin toiset sanoo, että ei tarvi höyrynsulkua vaan normivilla riittää. Toiset sitten taas on ehdottomasti sitä mieltä, tupla-alumiinit on ihan ehdottomat. LVI-vastaava oli taas sitä mieltä, että verkkovillaa pohjalle ja alumiinivillaa päälle. Hän myös totesi, että hänen mielestään toinen kerros on rahojen hukkausta. Ota tästäkin sitten selvää. Olen ehkä kallistumassa siihen, että pohjalle verkkovillaa ja päälle alumiinivillaa. Menköön syteen tai saveen.. Vai millähän ne eristäisi?

-J

Sunnuntaipuhde

Eilisen vapaapäivän jälkeen oli tänään taas tonttipäivä. Suunnitelmissa oli mm. hieman siivousta.

Jussi saapui kaivurin kanssa paikalle ja aloitettiin kurapöntön eristäminen. Jussi oli sirklannut sopivia palasia pystyeristeeksi ja jatkoin sitten siitä vaakaeristeiden laitolla. Eristeiden laittaminen pyöreän kohteen ympärille on muuten harvinaisen ärsyttävää. Käytännössä ei mikään styrox mene leikkaamatta paikoilleen. Hommaa vaikeutti myös se, että pöntön vieressä on puita ja kaivinkoneella kaivaminen on hieman poissuljettua juurien takia. Laittelin 10 cm kerroksen styroxia noin reilun metrin matkalle. Tuli tehtyä ehkä vähän sutasemalla, ainakin päätellen siitä kuinka paljon piti uretaanilla paikkailla! No mutta pysyypä nyt routa poissa pöntöstä.

Sillä aikaa kun minä leikkaa-liimasin styroxeja paikoilleen, Jussi alkoi mylläämään autotallin pohjaa. Tavoitteena olisi autotallin suhteen, että saisi salaojat laitettua tänä vuonna. Eli jonkin verran pitäisi saada mursketta pohjalle ja salaojasoraa. Ja tietysti kaikki sähkövedot ja vesiputket valmiiksi. Saa nähdä sitten milloin itse tallinteko alkaa, siinä voi tovi vierähtää. Ensi kesänä taitaa pääpaino olla itse talon nikkaroimisessa. Onhan niitä telttatallejakin! Auto tilapäismajoitukseen muutamaksi vuodeksi. Jos nyt ei kuitenkaan, ensi kesänä pitää tehdä ainakin pohjat valmiiksi.

Helenan kanssa myös vähän sitten siivottiinkin. Helena oli Jussin kanssa jo valmiiksi raivannut pahimmat, mutta vielä riitti vähän putsattavaa. Kohtuullinen määrä rojua saatiinkin kerättyä ja pitäisi vielä viedä nuo jossain välissä kaatopaikalle.

Otin tuoreen kuvan laatastakin. Muutaman kerran sitä vielä kasteltiin tänään varmuuden vuoksi. Vaikka ei se kovin nopeasti kuivu, kun ilman suhteellinen kosteus huitelee jossain 80 – 90 % tietämillä.

-J

Lattialämmöt

Tosiaan, oikasin valuun jo suoraan vaikka välissähän laitettiin lattialämmöt. Lämpöputket asensi sama firma, keneltä otetaan maalämpökin. Sovittiin jo asennuspäivä viime viikon alussa, kun alkoi näyttää siltä, että saadaan pohja joskus styroxin peittoonkin. No ihan hyvä, ettei ainakaan aikaisemmaksi otettu, sillä sai vielä viimeisenä iltana naputella niitä raudoituskorppuja rautaverkon alle otsalampun valossa.  Kaikki sen takia, että seuraavaksi päiväksi olisi lattiaporukalle mestat valmiina. Meke ja Mattikin kävivät katsastamassa työn jäljen, ei ainakaan reklamoineen, joten kai se meni läpi.

Oli puhetta, että asennusporukka tulee joko aamusta tai iltapäivästä. Soitto sitten tuli kahden jälkeen, että olikos siellä valmista. No sanoin, että valmista on ja ajattelin mielessäni, että mahtaa olla mukava asentaa putkia halogeenin valossa. Nykyisin pimeä tulee jo neljän maissa ja sen ulkopuolella täytyy tyytyä ulkopuoliseen valaistukseen. Iskä kävi viiden-kuuden välillä katsomassa ja putket oli jo asennettu. Melko sujuvaa toimintaa!

Meille tulee kaksi jakotukkia. Toinen tulee eteisen kaappiin ja toinen tekniseen tilaan. Eteisen kaapissa on 10 piiriä ja teknisessä tilassa 3.

Lopuksi asentajat koeponnistivat putken ilmalla. Jättivät paineet putkeen, niin ei mene ruttuun niin helposti valuhommissa.

Tästä on hyvä jatkaa! (Kuvia laitan myöhemmin, kunhan saan haalittua niitä jostakin)

-J

Jätevesijärjestelmän kimpussa

Päänvaivaa projektissa on tuottanut viemäröinnin valinta. Kylällä ei ole yhteistä verkostoa, joten piti kehittää omat systeemit. Eli minkälainen, minkä kokoinen, minkä merkkinen jne. Juha soitti jopa johonki apulinjaan.. noh arvaahan sen että jos linjaa sponsoroi uponor niin minkä merkkisiä tuotteita ne suosittelee. Päädyimme pienpuhdistamoon, joka löytyi puolen kilometrin päästä..miten se on mahdollista miettikääpäs sitä 😀

Nojuu.. tuli siis aika laittaa bönddö paikalleen, no iskä reippaana olikin jo tehnyt melko montun kun yksi ilta poikkesin paikalle ja kalliohan sieltä vastaan tuli. Sen korko oli sitten siinä, turha tulla sitten kommentoimaan, että miksette laittaneet sitä alemmas. En kyllä ymmärrä vieläkään järjestelmän ideaa. Katsotaan toimiiko. Seuraavaksi oli kaivettava ura putkille talolta pöntölle, melkonen monttu.

Ja taas tarvittiin putkimiestä. Samaan kaivantoon laitettiin myös vesiputki.

Lopuksi loppukevennys. Kuka tässä tepsuttelee?

– Helena


Tapahtui viime viikonloppuna osa 2

Sunnuntaina oli raikas keli. Yöllä oli ollut pakkasta ja talon sisustakin oli vähän jäässä. Jatkettiin oikeastaan, mihin lauantaina jäätiin. Lauri väänsi meidän talon viemärit kohdilleen. Meille tulee tuplaviemäröinti, että harmaat vedet ja vessavedet menee eri putkessa talon ulos asti. Siinä kuitenkin ne yhdistyy ja johtaa samaan pömpeliin. Tämä siksi, että jos joskus tahtoo vaihtaa jätejärjestelmää esimerkiksi imeytyskentäksi ei se vaadi muuta kun kaivaa tästä kohdasta auki.

Kaatoa kaatoa!

Laurin laittaessa Jussin kanssa viemäriputkea paikalleen laitettiin iskän kanssa radon-putkea kiertämään taloa. Perustussuunnittelija oli piirtänyt sokkelista noin 1,2 metrin etäisyydelle putken, mutta laitettiin yksi ylimääräinen veto keskelle taloa. Juuso oli jo lauantaina kaivanut talon ympäri alustavan ojan putkea varten, mutta meni se silti lapiohommiksi. Oli vähän insinöörin lihakset ihmeissään kun koko päivän kaivoi radonputkea. Varsinkin kun se ylimääräinen keskiveto piti kaivaa kokonaan. Noh, saatiin kaivettua, mutta vähän meinasi olla maanantaina selkä jäykkä.

Kun viemäriputkiin oli saatu kaadot kohdalleen, niin Lauri ja Helena alkoi laittamaan kylmävesiputkia. Meille tulee Uponorin Wirsbo Pex muoviputket, eli jos vuoto tulee, niin se näkyy suojaputkesta. Harmi vaan, että en aikoinani tajunnut näitä ostaa, kun olin Uponorilla töissä. Kylmävesiputket peitettiin hienolla hiekalla, ettei terävät kivet paina niihin reikiä. Ei uskallettu ajaa isolla täryllä päältä, vaikka kvv-vastaava oli vakuuttunut, että kyllä ne kestää. Iskä haki alkuviikosta pienemmän lätkän vuokralle ja tärytettiin sillä putkien paikat.

Ja erityiskiitos viikonlopusta huoltojoukoille! (Arja ja Ulla)

-J