Meille tulee tosiaan maalämpö. Sinänsä hassua, että töissä yksi tehtäväni on laskea investointilaskelmia ja kannattavuusanalyyseja, mutta tässä tapauksessa me vaan ajauduttiin maalämpöön. Fiksu tietenkin olisi laskenut, että mikä lämmitys tulee kannattavimmaksi, mutta ehkä me luotettiin vaan yleiseen mielipiteeseen – se kyllä kannattaa jos talolla on kokoa yli 150 m^2. Mutta lattialämmityksen kanssahan lämmönlähdettä voi vaihtaa koska vaan (ainakin teoriassa, mutta jos kerran on investoitu maalämpöön on aika iso kynnys lähteä vaihtamaan).
Toinen selviö maalämmön suhteen oli, että meidän keruupiiri tulee vaakatasoon. On nääs suhteet naapurin isäntään kunnossa (ainakin vielä), niin pitäisi lupa heltyä laittaa viereiseen peltoon ne putket. Lämpökaivon osuus maalämmön kustannuksista on melko suuri, joten pitäisi muutaman roposen säästää tällä tavalla. Toki putket pitää kaivaa sinne peltoon, mutta silti. Toivottavasti ei ihan lapiohommiksi mene.
Tähän peltoon se keruuputki pitäisi upottaa
Maalämpötarjouksia kyselin muutamasta paikasta. Aika tasainen hintahaitari oli – ei suuria eroja. Ex-LVI-suunnittelija vinkkasi vielä tarjouskierroksen loppupuolella, että Lappeenrannassa on yksi hyvä liike (jotain hyvää siitäkin kaverista). Kysyin vielä sieltä tarjousta ja Vesan kanssa tehtiinkin kaupat lopulta. Pumpun merkkiä en ole vielä päättänyt, koska se tulee vasta joskus ensi kesänä. Kerkeää vaihtamaan vielä moneen kertaan ja saapahan ainakin viimeisen malliversion pumpusta, jos talven aikana tulee uusia malleja parempine hyötysuhteineen.
Yksi dilemma tässä maalämpöprosessissa oli keruupiirin mitoitus. Yritin kysellä useammalta asiantuntijalta, että kuinka paljon putkea tähän meidän taloon tarvitsee. Pienimmät määrät mitä mainittiin pyörivät 300 metrissä. Parhaimmillaan joku ehdotti 2 x 300m eli 600 metriä putkea. Melkoinen haitari. Vesan kanssakin asiasta väännettiin ja yhdessä vaiheessa oltiin jo taipuvaisia kahteen keruupiiriin, kullakin pituutta 250 metriä. Hyppäys 400 metristä ylöspäin tarkoittaa siirtymistä kahteen keruupiiriin, kun ilmeisesti pumpun teho ei jaksa pyörittää yhtä pitkää lenkkiä?
Lopulta tarkemmat laskelmat tehtyään Vesa totesi, että yksi piiri ja 400 metriä riittää. Ilmeisesti nykytaloissa on niin paljon eristettä, että lyhyemmät keruupiirit kattavat lämpötarpeet paremmin. Kyseenalaistin vähän tätä, sillä tämä meidän kumpuhan on puhdasta hiekkaa / soraa / moreenia, mistä ei lämpöä irtoa nimeksikään. Eli hyötypituutta on ainoastaan pellossa menevä putken osuus, ja sitä tulee ainoastaan 300 metriä (kun talolta pellolle on matkaa noin 40 – 50 metriä). No saapahan Vesa tulla kaivamaan toisen keruupiirin vaikka hiekkalapiolla, jos talosta loppuu lämmöt kesken!
Sovittiin Vesan kanssa, että 400 metriä putkea tulee parin viikon päästä tilauksesta. Yksi perjantai sitten soittelikin tuntematon numero minulle kesken puhelinpalaverin. Kuudetta kertaa kun soitti, niin laitoin sitten palaverin pitoon (en tiedä huomasiko kukaan) ja vastasin. Oli putki kuulemma tulossa, ohjeistin, että sen voi laskea mihin vaan tontille, kunhan ei keskellä tietä laita. No seuraavana päivänä selvisi, että siinähän se putkirulla keskellä tietä nököttää. Hienosti meni perille siis.
400 metriä putkea - keskellä tietä tietysti
Putki on vielä kaivamatta, pelto on melko märkää nyt niin voi olla, että pitää odottaa, että pinta jäätyy. Kiirehän sillä ei ole.
P.S Sain kuulla, että veljeni Jarno ja Kia ja Nea olivat käyneet toissaviikolla tontilla jelppailemassa. Hyvä homma ja terveisiä sinne Vihtiin!
-J
Tupa Mäntykummulle 