Saunamietintöjä

Olen tässä pohdiskellut saunan syvintä olemusta. Lähinnä askarruttaa paneelien ja laudepuiden materiaalit. Olen tässäkin asiassa mieltynyt melkoisen kalliihkoihin materiaaleihin (yllätys). Esim magnolia kiinnostaisi paneelina tai laudepuuna, kuitenkin hintalappu on melko suolainen. Myös lämpökäsitellystä lehmuksesta tehdyt laudepuut olisivat varmasti melko makeat 🙂

Budjetti tulee saunaratkaisuissa vähän vastaan. Saako siis esim kuusipaneelista käsittelemällä tehtyä ”hienomman”? Esim jollain sävytetyllä saunasuojalla tai vaikka liberonin kuultomaalilla? Onko kokemuksia? Tai onko kenelläkään laittaa kuvia hienoihin saunoihin, mitkä on tehty maltillisella budjetilla?

Tällainen olisi unelma! Mutta ei taida resurssit piisata 🙂

Sunsauna Relax

Sunsauna Relax (kuva Sun Saunan sivuilta, täältä)

-J

3D-talo

Olen leikkinyt vähän floorplanner ohjelmalla (Linkki)

Yritin sitten tällä ohjelmalla hahmottaa meidän taloamme 3D muotoon. Itseasiassa melko näppärä työkalu näin amatöörille. Puolessa tunnissa tein tuon meidän pohjan (ei täysin mittatarkka). Tällä tavalla saa edes vähän jotain fiilistä, miltä pohja näyttää kolmiulotteisena. Vielä kun osaisi piirtää katot ja maalata seiniä helposti niin tuollahan voisi tehdä vaikka mitä hyödyllistä. Hassua, eikö? 🙂

-J

Parketti vai laminaatti?

Kas siinäpä pulma! Meillä on alusta lähtien ollut melko selkeää, että tietyt osat talosta teemme laatalla, että ei tarvi stressata jos jotain tippuu lattialla. Tällaisia tiloja on luonnollisesti vessat (kylppäri/sauna tietysti) kodinhoitohuone, keittiö ja tuulikaappi.

Muualle taloa on sitten ajateltu laitettavan jotain muuta. Lattiamateriaaleja on kyllä nykyisin tsiljoonaa erilaista. On parkettia monenmoista, laminaattia on korkkilattiaa ja vinyyliä. Korkkilattia ollaan tiputettu pois lähinnä kustannussyistä. Jäljelle jää oikeastaan parketti ja laminaatti. Tähän asti olen ollut täysin varma, että meille tulee parkettia. Isäni on vahvasti sitä mieltä, että laminaatti on ihan hyvää – jos haluaa muovia lattiaan. Eli vahva parketinkannattaja siis. Minun mielipiteet on olleet samansuuntaisia, mutta olenkin nyt alkanut pohtia koko asiaa. Laminaatit näyttää ainakin kaupassa ihan fiksuilta ja olen monia kuviakin nähnyt, missä kokonaisuus toimii.

Puukuosi laminaatti

http://www.rtv.fi - Laminaatti

Kuva täältä

Miellän laminaatin seuraavan kaltaiseksi:

  • Kestävä
  • Tasasävyinen
  • Edullinen, ainakin kalleimpiin parketteihin verrattuna
  • Kopisee?
  • Olen lukenut myös laatuongelmista, jossa laminaatit käpristyy, on vaikea pitää puhtaana tai kuluttaa sukkia 🙂
Tammiparketti 1-sauva

http://www.erikoisparketti.fi - 1-sauvainen tammiparketti

Parketti puolestaan on mielestäni:
  • Lämmin
  • Aito (ei mikään puun jäljitelmä)
  • Paksuimmat parketit pystyy hiomaan / käsittelemään uudelleen (tosin tämä taitaa nykyisin olla sen hintaista, että melkeinpä tekee uuden lattian samaan hintaan)
  • Kalliihko
En sitten tiedä, kumpi on esimerkiksi lattialämmityksen kanssa paremmin yhteensopiva. Olen löytänyt kirjoituksia puolesta ja vastaan. Asiaan myös osakseen vaikuttaa, että minulla on melko kallis maku. Jos haluaisin parketin, niin olisihan 1-sauvainen nätti – mutta hintahan pompsahtaa johonkin 50+ euroa neliöltä. Saman näköistä laminaattia sitten saa 20 – 30 euroa neliötä. En sitten tiedä, millaisia tuotteita ne halvimmat 6-10 euron neliöhintaiset laminaatit on..
Trinity massiivilankku

Tälläinen olisi kyllä makea, mutta ei ehkä ihan taivu massiivilankkuun meidän taloudessa. http://www.erikoisparketti.fi/Trinity-massiivilankut.html

Kuva täältä

Kerrohan mielipiteesi. Miksi pitäisi valita laminaatti? Entäpä parketti? Miksi ei kannata ehdottomasti valita toista?

-J

Autotallin pohjakuvat

Meille tulee myös autotalli. En ole muistanut laittaa sen pohjakuvia tuonne ”talomme” -sivulle ollenkaan. Autotallin suunnitteleminen oli kuitenkin melko kinkkistä (eli ei poikennut talon suunnittelusta). Todella vaikea hahmottaa, mitä sitä loppujen lopuksi tarvitsee.

Ihan alkujaan olin ihan varma, että meille ei autotallia tule. Autokatos ajaisi asian kyllä,  pääasia ettei tarvi raapata aamuisin ikkunoita. Autotallia kohtaan ennakkoluulot on melko kovat – hyvin harvalla varastoidaan oikeasti autoa autotallissa. Vanhemmillanikin on kahden auton talli, jossa ei ole tilaa edes mopolle.

No hetken tuumailtuani asiaa tulinkin siihen johtopäätökseen, että talli on hyvä. Kohta taas olin katoksen kannalla. En oikein osannut päättää kumman haluaisin, niin päädyttiin kompromissiin, eli yhdistelmä. Pyydettiin Kannustalon arkkitehtiä piirtämään meille talli + katos -yhdistelmän.

Noh, sitten meidän vastaava totesi, että meillähän tota lääniä riittää ja tallia harvoin tulee käytettyä.. Sitten jahkailtiin lisää, että olisiko katos sittenkin paremi. Aikamme väännettyä lisättiin sitten katoksen kokoa, että mahtuu kaksi autoa. Vastaavan vika! En kyllä edelleenkään tiedä, tulenko kertaakaan käyttämään tallia. No ehkä sinne voisi varastoida biljardipöydän tai vaikka kesäauton..

Ajatus on tehdä talli pitkästä. Kunhan ensin naputtelee talon valmiiksi. Ohessa on tallin kuvat. Ei niissä kai mitään ihmeellistä tai mullistavaa ole. Kaksi katospaikkaa, talli ja hieman varastotilaa. Eristetään seinät, että voi halutessaan pitää lämpöä tallissa. Talli on talosta kyllä niin kaukana, että maalämpöä ei pääse hyödyntämään – olisi pitänyt kaivaa todella pitkä kanaali sitä varten. Eli tänne tulee sähköllä toimiva lattialämmitys, sitten joskus.

Maatyöt autotallin osalta on tehty ja toista kymmentä kuormaa mursketta ajettu pohjalle. Vesi tulee ja sähkö. Ajatus on laittaa pääsähkökeskus mittareineen katokseen (paikallinen sähköyhtiö suosittelee asennusta ulkoseinään ja talon seinään en tuota kyllä halua). Pitää sitten taloon tehdä erillinen ryhmäkeskus.

-J

Autokatoksen julkisivu

Autokatoksen pohjapiirros

Ajatuksia takasta

Meillehän tulee taloon takka. Tämä oli aivan itsestäänselvyys – pitäähän nyt omakotitalossa takka olla. Vaikka ei käyttäisi! No tähän asti kaikki hyvin – takka tulee ja se sijoitetaan keskelle taloa. Takkaa varten perustussuunnitelmassa tehtiin erillinen antura keskelle taloa. Me jopa hieman laajennettiin noita takan perustuksia ja nyt laatan alla taitaa olla joku reilun kuution kokoinen betonimöykky täynnä rautaa. Eipähän pitäisi takan vajota ainakaan maan alle.

Ensimmäinen ongelma takan valinnassa on, että mihin sitä käyttää. Tunnelman luomiseen takka on erinomainen, mutta ehkä vähän kalliihko sisustuselementti. Eli jotain  hyötyä lämmityksessäkin siitä saisi olla. Nykyisessä asunnossamme lämmitämme takkaa noin joka toinen päivä. Eli takassa pitää olla sen verran kokoa, että sillä saa jotain hyötyä aikaiseksi. Vaikka maalämmöllä lämmittäminen pitäisi olla edullista ja helppoa niin ei kai siitä mitään haittaakaan ole, jos takassa tulta loimuttaa. Ja maallahan pitää varautua sähkökatkoksiin, niin hätätapauksessa pitää pystyä jotain peruslämpöä ylläpitää pelkällä takallakin.

No tähän asti kaikki selvää – takka, ja saa olla varaava malli, ihan kookaskin. Sitten homma meneekin monimutkaiseksi. Meidän takkahan on suunniteltu kulmaan, joten se karsii monia vaihtoehtoja pois. Entäs, miten se leivinuuni? Meillähän ei ole tilaa kahdelle erillisille uunille. Ja jos maalla asutaan niin pitäähän sitä torpassa leivinuuni olla! Jos vaikka joskus innostuu kokkailemaan leivinuunissa vaikka.. karjalanpiirakoita, tai leipää! (ainakin kirjoittajan kannalta melko epätodennäköinen skenaario). No onkohan takkaleivinuuni-yhdistelmistä mihinkään? Niitäkin on erilaisia. Toisissa leivinuuneissa pidetään tulta ja toisessa voi vaan hauduttaa. Eikös leivinuunin idea ole juuri se maku? Eli kai siinä tuliakin pitäisi pystyä pitämään. Muutenhan se on vaan puulla toimiva sähköuuni.

Takan materiaali on yksi suuri kysymysmerkki. Toiset on vannoutuneita vuolukivi-faneja ja toiset pitää tiilistä muurattua ylivertaisena.

Kuvan linkki 

Ota näistä nyt selvää, vuolukivi ilmeisesti vaatii pienemmän tilan painoonsa nähden. Eli jos on kaksi ulkomitoiltaan saman kokoista takkaa niin vuolukivi varaa paremmin. Internetin ihmeellisestä maailmasta kun yrittää etsiä mielipiteitä asiasta, niin menee vaan entistä enemmän sekaisin. Toisten mielestä vuolukivi on haurasta ja kestää vaan muutaman hassun vuoden ja toiset sanoo tiilestä samaa. En oikein tiedä haluanko vuolukivistä, ehkä hieman hautakiveä muistuttavaa, takkasysteemiä olkkarin nurkkaan – vaikka olenkin vuolukiven vannoutunut fani. Eihän tuo esimerkkikuvan tulikiven takka pahan näköinen kyllä ole, mutta onko se silti vähän synkkä?

Kuvan linkki

Toinen vaihtoehto takkamateriaalille on tietysti tiili. Vuolukiveen verrattuna tiili ilmeisesti sitten taas luovuttaa lämpöä hitaammin ja tasaisemmin. Ja on halvempi. Tiilen voi pinnoittaa sitten millä haluaa. Voi olla kaakelipintaista, rapattua tai tiilipintaista. Jotenkin mikään näistä ei oikein säväytä.

Kuvan linkki

Vuolukivi on siis jollain tapaa synkkä. Tiilipintaisista en oikein tiedä ja en juurikaan tykkää rapatuista takoistakaan, enkä kaakelista.

Eli ehkä tähän taloon pitää tehdä takka puusta!

-J

Valoa elämään, mutta miten?

Nyt olisi syksyn urakka tehty ja pitäisi alkaa suunnittelemaan ensi vuoden tapahtumia. Jos edellisen kahden kuukauden toimia suunniteltiin viisi kuukautta niin kuinka kauan menee lopputalon suunnitteluun aikaan? Kuitenkin sanoisin että suosittelen rakennusurakan jakamista kahdelle vuodelle. Tämä sopi ainakin meille, jotka käymme normaalisti töissä eikä vapaa-aikaa hirveästi ole. Nyt vaan pitäisi käyttää aika hyväksi suunnitteluun. Kokemattomana on vaan vaikea tietää mitä tarkalleen pitäisi miettiä. Toiseksi ainakin minun on välillä vaikea suhtautua esim. kaakeleiden valintaan ja lattiapinnan miettimiseen kun mitään konkreettista ei vielä ole pystyssä.

Ensimmäisenä pitäisi varmasti miettiä sähköjä. Meiltä ei vielä tällä hetkellä löydy sähkösuunnittelijaa. Ensimmäinen ongelma, mistä löytyy hyvä suunnittelija? Ja mitä ennen suunnitelman tekoa on mietittävä, apuva!!

Sähkösuunnitelma merkitsee myös valoa taloon, joten siis olisi syytä pureutua aiheeseen kuten valaistuksen suunnitteluun. Ilmeisesti on olemassa valaistussuunnittelijoita, mutta mistä semmoisen löytää? Myös ulkovalojen paikka mietityttää, mutta miten tässä vaiheessa osaa sanoa mihin kaapelia vedetään kun piha on minkä näköinen nyt on. Pitäisi olla visio sisääntulosta ja rappusten paikasta ja mitä takapihalle tulee ja minne haluan laittaa jouluvalot (ulkovalot ja jouluvalot ovat must koska maallahan ei ole mitään katuvaloja)

Taidan tästä painua pistorasioita miettimään, kunhan ensin leivon uuden porkkanapiirakan huomenna juhlittaville synttäreille 🙂

-Helena

 

 

Pihasuunnittelua

Käytiin eilen Elisalla ja Villellä! Elisa on rautaisena ammattilaisena lupautunut auttamaan meitä pihasuunnitelman teossa. Huippujuttu, kun meillä vähän tuo kokonaisuuden hahmottuminen ontuu. Melkein jo olin kallistunut Rainon neuvoihin: ”Kaikki puut vaan nurin ja asfaltiksi”! 🙂 Olisipa ainakin helppohoitoinen tontti. Soveltuisi maalaismaisemaakin oikein luontevasti.

Helena on kyllä päävastuussa pihasuunnittelusta. Villen kanssa kyllä ideoitiin jo, että meille sopisi karppilampi.. tai parituhatta vuotta vanha mammuttipetäjä (vai mikähän se puulaji nyt olikaan). Helppoja ideoita toteuttaa. No ehkä on vähän perinteisemmällä tavalla edettävä. Meillä on kuitenkin aika iso tontti niin on tosi vaikeaa hahmottaa, että minne haluaisi mitäkin. Kuitenkin osa pitää jättää luonnontilaan, kun muuten se koko pointti vähän menee metsäisestä maisemasta. Ja sitten kun meillä on kaivettu niin paljon kiviä ja maata ylös niin voisi jo vähän suunnitella, että mihin niitä piilottaa ja niin edelleen. Luonnollisesti jos piha-aluetta pengertäisi ja tasottaisi, niin saisi piilotettua ylimääräistä maata. Mutta katsotaan nyt.

Mutta nyt meillä on jokunen kirja ja lehti, mistä voi yrittää jotain ideoita repiä. (Ja mikä tärkeintä, mä sain parin sarjan boxit ja Avatarin blurayn lainaan! Jessss). Ei muuta kun pihaa suunnittelemaan.

Vinkkejä ja ideoita otetaan vastaan!

-J

Puutarhakirjoja ja puutarhalehtiä

Suunnittelemisen aloitusta

Nyt pitäisi taas ryhdistäytyä. Kannustaloille pitää toimittaa 10 viikkoa ennen toimitusta sähkösuunnitelma sähkövarauksia varten. Olisi siis pikkuhiljaa aika aloittaa suunnittelemista – sähkösuunnittelemista. Ennen mitään suunnittelijan tilausta olisi tietysti ihan hyvä itse hahmottaa, että minne tarvii mitäkin. Pistorasioita ei kai koskaan ole liikaa?

Aloituskokouksessa rakennustarkastaja antoi vain yhden neuvon siihen asiaan. Eli siinä vaiheessa kun on sähköt suunniteltu, pääsuunnittelija lisää tietyllä kertoimella pistorasioita ja sitten on hyvä. Siinä pöydällä oli vielä sellainen kunnon jatkojohtoviritelmä ja kuulemma sellaisia kannattaa välttää. Hyvä, että neuvotaan esimerkin avuin rakennusvalvonnassa!

Mutta ennen kuin voi alkaa pistorasioita miettiä pitäisi tietää, että mihin talossa tulee mitäkin! Miten muuten voi tietää esim telkkarille tehtävät piuhakaaokset. Olohuone onkin minulla se suurin murheenkryyni. Koin jo rakennusaikana kriisin olohuoneen suhteen, kun tajusin kuinka pieni siitä tulee! Aaaaapuuuuva! Mitenhän tänne edes saa suunniteltua mitään, kun en tiedä miten tähänputkeen pitäisi huonekaluja tiputella. Ja haluanko vaikka 7.1 äänijärjestelmän, sehän tarkoittaisi sitä, että kaiuttimen paikat pitäisi miettiä jo nyt! Ja sittenhän ei järjestystä voi muuttaa. Vai pitääkö nekin varuiksi tehdä molemminpäin, että jos kaduttaa voi vielä kääntää olohuoneen järjestyksen.

Onko kellään jotain hyvää tapaa ratkaista tää järjestys? Eli telkkari tohon takaoven viereen oikealle? Vai sitten telkkari vasemmalle?

Olohuone pohjakuva-J

Keittiön suunnittelua

Noniin pitäisiköhän minunkin sanoa oma näkemykseni tämän projenktin kulkuun. Juha onkin kertonut lähtötilanteen jne.. Tosiaan alkusuunnitteluun meni yllättävän paljon aikaa. Huomasi jo talomyyjiä kohdatessa että mahdollisimman hyvin kaikki kannattaa suunnitella.

Jossain vaiheessa kesällä tuli mieleen, että hei tarvitaanhan me tietää kohta jo vesipisteiden paikat. No ei muuta kun keittiötä suunnittelemaan, päävastuu taisi olla minulla. Ensimmäiseksi piti miettiä että minkähänlainen siitä tulisi. Tietysti asiaa oli jo vähän mietitty keittiön pohjaa tehtäessä, mutta nyt oli jo mietittävä varma lieden paikka jne.

No ei muu auttanut kun varaamaan aikoja keittiömyyjille.. Oli muuten paljon paremmat tarjoilut ja vastaanotto kuin talomyyjillä. Lähes joka paikassa tarjottiin kahvit. Tarjouksia pyydettiin neljästä paikasta

Puustelli

Isku

Domus

Topi-keittiöt

Keittiömyyjiä olisi ollut vielä vaikka kuinka monta, mutta neljässä paikassa kaiken suunnittelu kävi jo voimille. Taas tässäkin oli hyödyksi hyvä ennakkomietiskely. Kuvittelin että myyjät auliisti kertovat omia näkemyksiään että minkälainen lusikkalaatikko minnekin, mutta melkein ne oman pään mukaan tehtiin. Sanoisin, että kaapistoissa on hirveästi vaihtoehtoja. Onneksi meillä Juhan kanssa on melko samanmoinen maku.

Päädyimme Domuksen tarjoukseen. Vinkkinä keittiötä suunnitteleville: Ota kaupassa kuva keittöstä, jos siitä löytyy malliryhmä. Ongelmana tarjouksia vertaillessa oli muistaa että millainenkohan sen ovi nyt oli. Seuraavaksi pari kuvaa valitusta keittiöstä. Keittiöön voi vielä tehdä muutoksia mikäli tulee jotakin huippu ahaa-elämyksiä.

Jaahass.. minkähänlainen seinäpinta sitten siihen rinnalle? Ainiin ja kodinkoneita ei vielä ole päätetty. Mielestäni niitä on vielä turha vielä päättää, kuitenkin toimitukseen on vielä aikaa.

-Helena


Talopaketti

Mitä jos rakennettaisiinkin pitkästä? Isäni oli vahvasti sitä mieltä, että siinä säästää rahaa. Minusta tuntui, että rakentamalla pätkästä, eli paketista, säästää hermoja. Tässä vaiheessa hermot arvostettiin korkeammalle.

Saatiin lopulta ruutupaperihahmoitelma valmiiksi. Insinöörinä piirsin sen tietysti excelillä. Eli ei tule hirveästi muita kuin suoria kulmia taloon.

Toukokuusta heinäkuuhun kierreltiin talomyyjiä samankaltaisen kuvan kera. Olin varma, että meidät nauretaan pihalle excel viritelmän takia, mutta onneksi meidät otettiin ihan vakavissaan vastaan. Kysyimme tarjouksia seitsemältä talopakettitoimittajalta:

  • Omatalo
  • Kastelli
  • Teritalo
  • Kannustalo
  • Jukkatalo
  • Herralatalo
  • Jettatalo

Jokaiselta löysimme mallin, jonka pohjasta pystyttiin muokkaamaan meidän excel räpistystä vastaava kokonaisuus. Ei muuta ku tarjoukset vetämään ja odottamaan tuloksia.  Yksi kerrallaan tarjoukset sitten saapuivat. Niiden vertailu oli kyllä mahdoton tehtävä. Rahallisesti halvimman ja kalleimman tarjouksen ero oli noin 20 000 euroa. Mutta toimitussisällöt olivat aivan laidasta laitaan. Tässä on huonekorkeus 2,40 ja tässä 2,82 – eli runko on korkeampi, paljonkohan sekin maksaa. Tässä on koristeikkuna tässä ja jos sitä ei ottaisikaan tähän niin sen vaikutus on sen ja sen verran. Jossain on eristettä enemmän, onko sillä kustannusvaikutusta?

Lopulta päästiin johonkin ratkaisuun: meille tulee Kannustalo.  Osaltaan asiaan myös vaikutti se, että ulkonäöllisesti se miellytti enemmän ja sitä olimme pisimpään jo viilanneet. Ainoastaan Kannustalossa suunniteltiin talo jo valmiiksi ja sitten vasta pyydettiin tarjous. Muut tarjosivat excelin perusteella, joten mahdollisuus väärinkäsityksiin oli suurehko (vaikka tuosta excelistähän nyt käy täysin selväksi kaikki asiat?). Jonkin verran valintaan vaikutti myös myyjän persoonallisuus. Toiset myyjät ärsyttivät jo ensi hetkestä lähtien, toisien kanssa tultiin todella hyvin juttuun. Kannustalon paikallinen myyjä oli oikein mukava tuttavuus ja uskon, että jatkossakin homma pelaa hyvin.

P.S Tänään meille valettiin sokkeli. Kiitoksia talkooporukalle Iskä, Jussi, Helena, Seppo, Tuire ja Vesku! Kirjoitan kyllä valuistakin myöhemmin kuvien kera, kunhan saan nykyhetken kiinni! (ei pitäisi aloittaa kesken kaiken tällaista kirjoitusprojektia, helpompi olisi kirjoittaa kronologisessa järjestyksessä)

-J