Eristykset kunnossa

… ainakin laatan alta. Tovi siinä vierähtikin, että saatiin kaikki styroxit askarreltua tulevan laatan alle. Nyt pitäisi tupa pysyä lämpimänä. Tosin, ehkä vaatii vielä jotain eristettä seinille, tai edes seinät aluksi. Mutta kuitenkin pysyypä edes betonilaatta lämpimänä, tai ainakin kun semmoinenkin valetaan!

Ennen viimeistä kerrosta laitettiin sokkelin päälle kermiä radonin ja kosteuden katkaisuksi. Viimeiseen styroxkerrokseen tehtiin pieniä uria, eli laatan vahvennuksia. Vahvennuksia tulee kaikkien kiviseinien alle, eli pesutiloihin, keittiön ja olohuoneen väliin ja myös jäykistävien väliseinien alle. Näissä kohdissa betonilaatta on siis 5 cm paksumpi, mitä normaalisti. Nykyisin pyritään ilmeisesti mahdollisimman ohueeseen laattaan. Eli enää ei haluta, että laatta varaisi lämpöä, vaan että lämmitettäisiin sillon kun lämpöä tarvii. Meille tulee 80mm laatta, tiukkaa tekee, että saa kaikki putket betonin sisään!

Pieni lapsus kävi tehdessä styroxointia: Lauri mainitsi jo täyttöjen yhteydessä, että kaivot voisi laittaa korkoon. No asia vähän jäi ja nyt kun styroxit oli laitettu törmättiin ongelmaan milläs kaivot sinne enää saa, kun lattia nousee eristeen pinnasta noin 80mm ja kaivo vaatii useita kymmeniä senttiä tilaa. No ei auttanut muuta, kun ottaa puukko käteen ja kaivaa styroxit irti ja sahailla kaivot korkoonsa. Laurin kanssa niitä otsalampun valossa kaatosateessa laiteltiin paikoilleen. Tästä ei rakentaminen parane!

-J

Eristettä laatan alle

Tämän viikon ohjelmana on ollut styroxin laitto. Pikkuhiljaa ostettu styroxkasa pienenee ja lattia valkenee. Meille siis on piirretty 20 cm kerros eps levyä betonilaatan alle. Ja kun ostin 50 mm paksua levyä, joutuu sitä laittamaan neljä kerrosta kokonaisuudessaan. Levyjen laitossa pitää huomioida, etteivät saumat olisi samassa kohtaa. Näistä kai tulee kylmäsiltoja. Tämä tuo vähän lisähaastetta levytykseen.

Enemmän kuitenkin levytystä haittaa kaikki viemäriputket ja vesiputket, ne hidastavat melkoisesti matkaa. Helppoahan se olisi levyttää puhdasta alaa, mutta nyt joutuu pikkuhiljaa kairaamaan koloja ja yksi kerrallaan koota palapelia.

Iskä ja Jussi laittoivat jo viikolla pari ensimmäistä styrox-kerrosta. Tähän väliin asennettiin sitten läpimät kv-putket. Vesi pysyy ehkä aavistuksen lämpimämpänä, kun ympärillä on 10 cm styroksia. Meinattiin jo ostaa styrox leikkuri, millä saa kairattua styroksiin uraa lämpöputkea varten, mutta onneksi kvv-vastaavalta löytyi kyseinen laite (ja lähinnä, että se oli jouten!). Kiitoksia vaan Petrille leikkurista, sillä on erittäin kätevä laittaa vesiputkea, kun ne suorastaan imeytyvät paikalleen!

Kännyllä otettu suttuinen kuva. Pari kerrosta löytyy jo!

Laitettiin myös varuilta kauempaan vessaan varaus lämpimän käyttöveden kierrolle. Tästä on kuullut montaa mielipidettä myös. Toiset väittävät, että kierto sekoittaa maalämpökoneet. Eli ilmeisesti jotenkin kierto aiheuttaa, että pumppu käy useammin ja pienempiä aikoja kerrallaan, joka rasittaa sitä. Toisten mielestä ei ongelmaa. LVI-suunnittelija laskeskeli, että tuonne päävessaan kestää 13 sekuntia, että tulee lämmintä vettä. Ja jos vaikka 5 kertaa päivässä pesee kädet vessassa, niin siinähän säästäisi päivässä jo yli minuutin! Sillä ajallahan lämmittäisi mikrossa vaikka pikamakaroonilaatikkoa! Mutta nyt on varaus olemassa, että jos käy nyppimään tuo veden odottelu niin voi kierron laittaa. Tosin todennäköisemmin pesee sitten vain kylmällä vedellä.

-J

Tapahtui viime viikonloppuna

Kuten eilen jo mainitsin, viime viikonloppuna oli tontilla kova tohina. Juuso toi taas kaivinkoneen (itseasiassa Jukka kaivoi perjantaina, elikkä Juuson isä) perjantaiaamuna.

Viikonlopun päätavoitteena oli saada täytöt aluille. Iskä oli käynyt hakemassa lätkän viikonlopuksi vuokralle. Perjantaina iskä, Jussi, Lauri ja Jukka/Juuso aloittivat sisätäytöillä. Pohjalle tuli 30 cm kerros kapillaarikatkoa, jotta kosteus ei pääse kapillaarisesti johtumaan talon perustaan. Kapillaarikatkon jälkeen porukka laittoi kattovesienputket ja rännikaivot. On tärkeää rakennuksen kannalta, että katolta valuva vesi ei pääse rakenteisiin. Tosin edelleen tässä meidän kummulla maasto vetää vettä loputtomasti, mutta onhan se hyvä varmuuden maksimoimiseksi.

Yksi dilemma asentamisessa oli, että laitetaanko putket routasuojauksen alle vai päälle. Alla ne olisivat roudalta suojassa, mutta saattaisivat johtaa kylmää ilmaa routasuojauksen alle putkia pitkin. Päälle asentaessa ei kylmää johtuisi, mutta putket olisivat alttiit jäätymään. Molempia vaihtoehtoja kyllä minulle perusteltiin, mutta päädyttiin sitten laittamaan putket routasuojauksen alle.

Me liityimme Helenan kanssa mukaan vasta lauantaiaamuna. Keli oli – kosteahko. Ei muuta kuin kumipuku niskaan ja hommiin. Koko syksyn viikonloput onkin ollut todella hyvää raksasäätä, ei ole tainnut sataa kertaakaan viikonloppuisin, kun ollaan oltu töissä. Lauantaina jatkettiin sisätäyttöjä. Lopputäyttö tuli hieman hienommalla maa-aineksella ja tärytettiin se korkoonsa.

Lauri oli saanut tehtäväkseen LVI alan kovana ammattilaisena meidän talon putkien laitot. Laurin kanssa mittailtiin viemärien paikat kohdilleen ja aloitettiin ulkoroutasuojausta. Perustussuunnittelija oli piirtänyt koko rakennuksen ympäri 10 cm kerroksen routasuojausta. Tämän päälle oli piirretty myös muovi, mutta EPS-levy valmistajat suosittelevat, ettei muovikalvoa käytetä. Soittelin perustussuunnittelijalle ja hän sanoi, ettei muovia ehkä kannatakaan laittaa. Jätettiin siis laittamatta.

Oli suhteellisen kosteaa hommaa vesisateessa sadepuvussa kyykkiä routasuojauksia paikalleen. Saatiin kuitenkin todella nopeasti laitettua suojaukset, kun Jussi oli täryttänyt pohjan jo kunnolla tasaiseksi ja viettämään anturasta ulospäin. Perustussuunnittelija mainitsi, että talon nurkissa eristettä pitäisi olla pidemmälti. Kaikessa tohinassa se jäi laittamatta (osittain tietoinen päätös). Eli nyt on siis 120 cm etäisyys anturasta tasaisesti (paitsi pariin kulmaan lisättiin etäisyyttä, että kattovesiputket jäi routasuojan alle) – en kyllä usko, että tämä olisi kovin routaherkkää aluetta. Saa nähdä tuleeko kaduttamaan.

.. jatkuu..

-J