Suunnittelemisen aloitusta

Nyt pitäisi taas ryhdistäytyä. Kannustaloille pitää toimittaa 10 viikkoa ennen toimitusta sähkösuunnitelma sähkövarauksia varten. Olisi siis pikkuhiljaa aika aloittaa suunnittelemista – sähkösuunnittelemista. Ennen mitään suunnittelijan tilausta olisi tietysti ihan hyvä itse hahmottaa, että minne tarvii mitäkin. Pistorasioita ei kai koskaan ole liikaa?

Aloituskokouksessa rakennustarkastaja antoi vain yhden neuvon siihen asiaan. Eli siinä vaiheessa kun on sähköt suunniteltu, pääsuunnittelija lisää tietyllä kertoimella pistorasioita ja sitten on hyvä. Siinä pöydällä oli vielä sellainen kunnon jatkojohtoviritelmä ja kuulemma sellaisia kannattaa välttää. Hyvä, että neuvotaan esimerkin avuin rakennusvalvonnassa!

Mutta ennen kuin voi alkaa pistorasioita miettiä pitäisi tietää, että mihin talossa tulee mitäkin! Miten muuten voi tietää esim telkkarille tehtävät piuhakaaokset. Olohuone onkin minulla se suurin murheenkryyni. Koin jo rakennusaikana kriisin olohuoneen suhteen, kun tajusin kuinka pieni siitä tulee! Aaaaapuuuuva! Mitenhän tänne edes saa suunniteltua mitään, kun en tiedä miten tähänputkeen pitäisi huonekaluja tiputella. Ja haluanko vaikka 7.1 äänijärjestelmän, sehän tarkoittaisi sitä, että kaiuttimen paikat pitäisi miettiä jo nyt! Ja sittenhän ei järjestystä voi muuttaa. Vai pitääkö nekin varuiksi tehdä molemminpäin, että jos kaduttaa voi vielä kääntää olohuoneen järjestyksen.

Onko kellään jotain hyvää tapaa ratkaista tää järjestys? Eli telkkari tohon takaoven viereen oikealle? Vai sitten telkkari vasemmalle?

Olohuone pohjakuva-J

Mainokset

Sisustuslehtiä

Nyt kun tontilla on alkanut rauhoittumaan pahimmat rakennuskiireet on tullut aika miettiä, mitä sinne taloon sitten sisään haluaa. Onkin tullut selailtua kaikilta sukulaisilta, tuttavilta ja työpaikalta haalittuja sisustuslehtiä. Olen tullut siihen johtopäätökseen, että minulla on ilmeisesti jotenkin erikoinen maku sisustusasioiden suhteen, kun en löydä mitään mieleistäni mistään.

Sisustuslehdissä tuntuu olevan kahta tyylisuuntaa. Supermodernia mustavalkoista, jossa on jotain kivoja katseenvangitsijoita. Esimerkiksi takka, joka ”leijuu” ilmassa tai jotain muuta vastaavaa. Toinen ääripää sitten on 1800-luvun villatyyli. Siinä sisustustyylissä on lattiatkin tehty lankuista, joiden väleihin mahtuu tippumaan vaikka autolla. Värimaailma on luonnollisesti valkoinen. Näissä taloissa on myös rahdattu jostain ullakolta kaikkia huonekaluja, jotka tuo antiikkista tunnelmaa. Just näin!

Olen nyt jo selannut vaikka kuinka monta lehteä löytämättä yhtään normaalia sisustusta! Apuva! Kaverini Mikko näki kuulemma unta, että me oltiin ostettu melkein koko keittiön kokoinen ruokapöytä. Ja Mikon vaatimus onkin, että sellaista ei saa ostaa. Eli onpahan ainakin yksi asia mikä on selvä.

Noh, tämä on ehkä vähän liioiteltu kertomus. Kai se meidän tyyli vielä sieltä löytyy. Ja ehkä mä en vaa tajua näistä asioista mitään 🙂

-J

Kurasyöpön perimmäinen tarkoitus

Nyt kun rakentaminen vähän hiipuu on aika kirjoitella vähän kaikesta muusta rakentamiseen liittyvästä – valinnoista, sisustuksesta yms.

Meillä on ollut vähän debaattia aiheesta kurasyöppö. Onko se vain nykyajan humputuksia vaiko oikeasti hyödyllinen kapistus? Ajatuksena kurasyöppö vaikuttaa ihan kivalta – saappaat pois jalasta ja ritelikön päällä voi huuhdella puhtaaksi. Mitä jos ei käytä saappaita? No – koiran voi pestä siinä, likaiset tassut voi huuhdella kätevästi! Mutta jos ei ole koiraakaan? No kuitenkin minä olen meillä se kurasyöpön kannattaja ja oikeastaan tahdoin suunnitella jo KHH:n sen mukaan, että siinä olisi oven vieressä paikka sille. Tulevaisuus vain näyttää, että tuleeko sitä käytettyä vai onko se vain lähinnä telineenä kuivuville kengille ja saappaille.

Käytännön toteutus kurasyöppöasiassa oli astetta hankalampi. Ensin arvottiin lattiakaivojen asentamisen yhteydessä Laurin kanssa, että mihinhän korkoon kaivo asennetaan. Heitettiin se johonkin korkoon ja todettiin ohjeista myöhemmin, että ei ihan kerralla mennyt. No iskä onneksi laittoi kaivon korkoon. Toinen ongelma oli itse syöpön hankinta. Tuntui, että koko kaupungissa ei moista kapistusta ole! Iskä ajeli ympäri pitäjää metsästäen moista rosteriallasta. Lopulta sellainen löytyikin ja siellä se nyt laatassa kiinni nököttää.

Kerrohan mielipiteesi, tekeekö moisella mitään vai onko se ihan turhake?

-J