!!

Kuva kertokoon tarinan puolestaan 🙂

Laattatakka

🙂

Mainokset

Kuvia!

Vähän kuvia etenemisistä. Väliseinät ovat saaneet pohjamaalia – kummasti talon ilme muuttuu kun kipsilevyn-ruskea muuttuu valkoiseksi! Pohjamaalina on Tikkurilan ykköspohja. Yhden huoneen taisin vetäistä siroplast 2 maalilla. Minun mielestä ainakaan näissä ei ole ollut mitään eroa.. Yhteen seinään tarvii laittaa tummempaa pohjamaalia, kun siihen on suunnitteilla tummempi tapettikin.

Takkakin on nyt laattoja vaille valmis (ja luukkuja, mutta ne saa laitettua vasta laattojen jälkeen). Sen pitää nyt antaa kuivaa rauhassa ja sitten pitää alkaa pitämään kuivatustulia. Aluksi ihan vain pieniä ja kokoajan kasvattaa poltettavaa määrää. En sitten tiedä, että millon voi alkaa polttelemaan kunnon tulia.

Iskä on tehnyt koristeosia kuten smyygejä, vuorilautoja jne. Kummasti se talon ilme muuttuu näistäkin.

Tekninen tilakin on saanut laatat päälleen. Rainon kanssa laatoitettiin se viikko sitten ja tänään sitten saumailin niitä. Saa nähdä, että minkänäköiset niistäkin saumoista tulee, koskaan aikaisemmin tehnyt moista! No ihan sama käytännössä, että miltä näyttää kun aika harvoin siellä teknisessä tilassa tulee aikaa vietettyä. Tai ainakin toivottavasti. Jos koko ajan tarvii maalämpöpumppua sitten säätää ja IV-konetta, niin voihan se olla, että siitä tulee sellainen kakkosolohuone. Toivottavasti ei 🙂

-J

Tarinaa takasta!

Tai ei oikeastaan tarinaa, vaan kuvia!

-J

Ikkunapellit ja takkatarvikkeet

Eilen kävi paikallinen peltimies tontilla laittamassa ikkunapeltejä. Aika sutjakkaa toimintaa, huomaa että joskus aikaisemminkin ilmeisesti peltejä taivutellut! Pelleistä tuli kyllä hienot ja ikkunat alkoi näyttämään ihan ikkunoilta. Ei enää sitä vanerisoiroa pellin paikalla! Jes. Kuulemma piipun pelti käydään joku kerta nykäisemässä ohimennen paikalleen. Ovat tehneet sen valmiiksi verstaalla ja se tiputetaan piipun ympärille – melko kätevää. Kynnyspellit asennetaan sitten joskus lopullisten ovien jälkeen. Hieno juttu.

Tänään tuli takkatarvikkeet tontille. Muutama kilo tiiliä ja pari säkkiä laasteja. Aikamoinen tavararöykkiö tuohon takkaan kyllä palaa. Kannoin laastit sisälle sateensuojaan, muut jäi odottamaan muuraria. Takkaluukkuja olen kissojen ja koirien kanssa metsästänyt ja nyt saattaisi olla yksi täky tiedossa, katsotaan että mihin se johtaa!

Talolla edetään tasaisesti, iskä on tehnyt väliseiniä valmiiksi, Helena on maalaillut ja itse kittaillut yms. Pikkuhiljaa se etenee, vaikka nyt ei sinänsä mitään suurta valmista pintaa tulekaan valmiiksi. Lähinnä valmistavia pohjatöitä valmiille pinnoille.

-J

Pientä valoa takka-asioissa!

Takka-asiatkin etenevät pienin sysäyksin eteenpäin. Valmismalleja pyöritellessä ja arpoessa tulimme lopulta siihen päätökseen, että täysin miellyttäviä malleja on hieman vaikea löytää. Lopulta tultiin siihen johtopäätökseen, että helpointa ehkä olisi muurauttaa koko laitos. Saapahan sitten minkänäköisen itse haluaa, eikä se kulmasijainti ole enää ylivoimainen asia!

Soittelinkin eilen paikalliselle muurarille ja hän lupasi tulla kesäkuussa takkaa muuraamaan. Samalla sai myös hyviä vinkkejä. Kuulemma tuollaisessa pienikokoisessa takkaleivinuunissa se leivinuuni ei varaa kauheasti lämpöä, että sellainen hauduttava malli voisi toimia paremmin. Samoin hormista oli sen verran puhetta, että yksikerroksiseen taloon yhden hormin piippuihin, nuo valmispiiput on omiaan. Muurattu piippu ei juurikaan kerkeä yhden kerroksen aikana varata lämpöä ja se on hitaampi tehdä.

Enää pitää vaan päättää se, että millaisen takan sitä sitten haluaa. No onneksi karkea idea lopputulemasta on jo olemassa!

-J

Takkamietteitä vol 2

Käväistiin viime viikonloppuna kyläilyllä kaverien kovaa vauhtia valmistuvassa Jetta-talossa (terveisiä ja tsemppiä sinne raksalle). Heillä oli superhieno takka mielestäni. Kermansaven.. oliskohan Ksenia. No joku tuon tyylinen suhteellisen kompakti, mutta isolla laatalla. Ja lasiluukku on iso ja näyttävä. Se oli kyllä livenä hieno, saisikohan jotain vastaavaa leivinuunilla varustettuna, ehkä aavistuksen kookkaampana? 🙂

Vai pitääköhän tyytyä muurattuun, että saa sellaisen minkä haluaa. Sen voi sitten päällystää millä lystää, jos tuleekin matkan varrella ahaa-elämys, että tiilipinta sen olla pitää – tai antiikkilaasti!

-J

Kermansavi Ksenia takka

Kermansaven Ksenia, kuva lainattu http://www.tulikivi.fi osoitteesta

Kuva täältä

Ajatuksia takasta

Meillehän tulee taloon takka. Tämä oli aivan itsestäänselvyys – pitäähän nyt omakotitalossa takka olla. Vaikka ei käyttäisi! No tähän asti kaikki hyvin – takka tulee ja se sijoitetaan keskelle taloa. Takkaa varten perustussuunnitelmassa tehtiin erillinen antura keskelle taloa. Me jopa hieman laajennettiin noita takan perustuksia ja nyt laatan alla taitaa olla joku reilun kuution kokoinen betonimöykky täynnä rautaa. Eipähän pitäisi takan vajota ainakaan maan alle.

Ensimmäinen ongelma takan valinnassa on, että mihin sitä käyttää. Tunnelman luomiseen takka on erinomainen, mutta ehkä vähän kalliihko sisustuselementti. Eli jotain  hyötyä lämmityksessäkin siitä saisi olla. Nykyisessä asunnossamme lämmitämme takkaa noin joka toinen päivä. Eli takassa pitää olla sen verran kokoa, että sillä saa jotain hyötyä aikaiseksi. Vaikka maalämmöllä lämmittäminen pitäisi olla edullista ja helppoa niin ei kai siitä mitään haittaakaan ole, jos takassa tulta loimuttaa. Ja maallahan pitää varautua sähkökatkoksiin, niin hätätapauksessa pitää pystyä jotain peruslämpöä ylläpitää pelkällä takallakin.

No tähän asti kaikki selvää – takka, ja saa olla varaava malli, ihan kookaskin. Sitten homma meneekin monimutkaiseksi. Meidän takkahan on suunniteltu kulmaan, joten se karsii monia vaihtoehtoja pois. Entäs, miten se leivinuuni? Meillähän ei ole tilaa kahdelle erillisille uunille. Ja jos maalla asutaan niin pitäähän sitä torpassa leivinuuni olla! Jos vaikka joskus innostuu kokkailemaan leivinuunissa vaikka.. karjalanpiirakoita, tai leipää! (ainakin kirjoittajan kannalta melko epätodennäköinen skenaario). No onkohan takkaleivinuuni-yhdistelmistä mihinkään? Niitäkin on erilaisia. Toisissa leivinuuneissa pidetään tulta ja toisessa voi vaan hauduttaa. Eikös leivinuunin idea ole juuri se maku? Eli kai siinä tuliakin pitäisi pystyä pitämään. Muutenhan se on vaan puulla toimiva sähköuuni.

Takan materiaali on yksi suuri kysymysmerkki. Toiset on vannoutuneita vuolukivi-faneja ja toiset pitää tiilistä muurattua ylivertaisena.

Kuvan linkki 

Ota näistä nyt selvää, vuolukivi ilmeisesti vaatii pienemmän tilan painoonsa nähden. Eli jos on kaksi ulkomitoiltaan saman kokoista takkaa niin vuolukivi varaa paremmin. Internetin ihmeellisestä maailmasta kun yrittää etsiä mielipiteitä asiasta, niin menee vaan entistä enemmän sekaisin. Toisten mielestä vuolukivi on haurasta ja kestää vaan muutaman hassun vuoden ja toiset sanoo tiilestä samaa. En oikein tiedä haluanko vuolukivistä, ehkä hieman hautakiveä muistuttavaa, takkasysteemiä olkkarin nurkkaan – vaikka olenkin vuolukiven vannoutunut fani. Eihän tuo esimerkkikuvan tulikiven takka pahan näköinen kyllä ole, mutta onko se silti vähän synkkä?

Kuvan linkki

Toinen vaihtoehto takkamateriaalille on tietysti tiili. Vuolukiveen verrattuna tiili ilmeisesti sitten taas luovuttaa lämpöä hitaammin ja tasaisemmin. Ja on halvempi. Tiilen voi pinnoittaa sitten millä haluaa. Voi olla kaakelipintaista, rapattua tai tiilipintaista. Jotenkin mikään näistä ei oikein säväytä.

Kuvan linkki

Vuolukivi on siis jollain tapaa synkkä. Tiilipintaisista en oikein tiedä ja en juurikaan tykkää rapatuista takoistakaan, enkä kaakelista.

Eli ehkä tähän taloon pitää tehdä takka puusta!

-J