Kuvia valusta

Valu meni viime viikolla niin tohinassa, ettei itse kerennyt kuvaamaan ollenkaan. Sain kuitenkin haalittua kattavan tiedusteluverkkoni avulla kuvia käsiini. Tässä valupäivästä maistiaisia!

-J

Lattiavalu

Tänään oli ison harppauksen aika! Eli toisinsanoen valupäivä. Iskä kysyi alkuviikosta hyväksi kehuttua valuporukkaa ja torstai sopi heidän aikatauluihin. Varattiin se sitten säävarauksella. Loppusyksy on ehkä vähän haasteellinen avotaivas-valulle. Tuore betoni ei saa altistua sateelle eikä saa päästä mielellään jäätymään kuivamisen alussa. Onkin tullut tiirailtua säätä hieman normaalia tarkemmin lähiaikoina. No toivottavasti nykyiset säätiedotukset pitäisivät paikkansa ja olisi vielä lämmintä ilmaa tovin!

Laskeskelin eilen illalla, että massaa menisi noin 22 kuutiota.. No huti meni – reilu 24 kuutiota upposi. Pikkumokia, onneksi valuporukka oli ajantasalla ja tilasi viimeiseen kuormaan oikean määrän.

Kävin nyt iltasella katsomassa jälkeä ja hyvältä näytti. Höyry vain leijaili aavemaisesti auton valojen loisteessa. Pakko oli ottaa kuvakin, josta tuli hyvin informatiivinen. Ehkä tämä on enemmän nykytaidetta.

P.S Hitto, että puhelimella on huono kirjoittaa blogipostauksia! Ja ainiin, skippasin lattialämmöt kokonaan! No ehkä palataan siihen myöhemmin 🙂

-J

Sokkelin valu!

13.10 päästiin valamaan sokkelia. Talkoovoimaa löytyi (itse taas pois sotkemasta): Iskä, Jussi, Seppo-eno, Tuire, Helena ja Vesku! Pumppu sovittiin tulevan puolen päivän aikaan ja tällä kertaa se saapuikin ihan sovitusti. Hienoa, homma alkaa sujumaan!

Pumppukuski mainitsi jo tullessa, että ”täällähän on porukkaa ku Tervaskankaalla” (eli siis paikallinen suuri ostoskeskus, mitä rakennetaan). No pitäähän sitä nyt porukkaa olla tärkeissä projekteissa! Samalla kertaa ajateltiin valaa takanpaikka – olin varannut betonia 18 kuutiota. Laskin vähän ehkä tarkalle, että mitään ylimääräistä määrä ei kestäisi.

Varmuuden vuoksi olin tilannut 8 mm kivellä massan, että se varmasti menisi kaikkiin koloihin ja pinnasta tulisi tasaisempi. Se on hieman kalliimpaa, kuin 16 mm kiven massa, mutta mielummin varman päälle kuin katsella rotan mentäviä aukkoja sokkelissa.

Helena kertokoon itse valusta tarkemmin, kun tosiaan itse en paikalla ollut 🙂 Mutta komeeta jälkeä tuli! Kiitokset kaikille!

-J

Muotti täyteen!

Ennen anturan valua piti käydä tukkimassa anturalankun alusta, ettei betoni karkaa valussa. Siinä tuntui tehdessä, että ei mielekkäämpää tekemistä ole taputellessa ja potkiessa hiekkaa muottien alle!

28.9.2011 sitten koitti valupäivä. Sain haalittua lyhyellä varoajalla hyvän talkooporukan valua hoitamaan. Eli luonnollisesti iskä ja Jussi olivat menossa mukana heidän lisäksi Seppo-eno lupasi tulla talkoisiin mukaan (Itsenihän ulkoistin hommasta kokonaan, jotta työnlaatu pysyisi hyvänä. Keskellä päivää kun valaa, niin toimistohiiri pääsee vähän huonosti paikalle).

Oltiin sovittu betonifirman kanssa, että keskiviikkona iltapäivällä noin klo 14 pumppu saapuu paikalle. Kahden jälkeen iskä rupesi jo soittelemaan perään, että olikos sitä betonia tulossa ja monelta. Betonifirmasta vaan todettiin, että he siirsivät valua torstaille. Siirsivät valua? Ajattelikohan kukaan ilmoittaa meille ollenkaan vai pitäisikö talkooporukan odotella paikan päällä vuorokausi? Todella hienosti meni se homma.

No onneksi pumppu saatiin paikalle hieman ennen kello viittä ja valu saatiin aluille (Rudus kyllä kehtasi laskuttaa ylityötunneista, vaikka moka oli ilmiselvästi heidän!). Helenan sisko Ullakin tuli katsomaan meininkiä juuri kun valu alkoi ja samalla pääsi betonivibran varteen upouusissa farmareissaan ja kengissään. Onneksi Helena kiiruhti töistänsä vapauttamaan Ullan kiireesti pesemään betonisia vaatteitaan (pesulaskua odotellessa 🙂

No loppu hyvin, kaikki hyvin. Anturan muotti saatiin täyteen ja minäkin kerkesin juuri valun jälkeistä nuotiomakkaraa syömään! Oikein superpaljon kiitoksia valuporukalle!

-J